"Emmä itke mulla on vaan roska silmässä."
"Ei mulle kuulu oikein mitään ihmeellistä."
"Ei mulla oo ollu harhoja nyt pariin viikkoon."
"Ei mulla oo ollu itsetuhosia ajatuksiakaan nyt viime aikoina kovin paljoa."
"Emmää tiiä."
"I feel like I should be dead. Anxiety changed to dissociation, unreal feeling.
I am not alive, I am not alive, I am not alive."
- Nyytin henk. koht. tumblr / 24.2.2015 -
Emmää osaa sanoo oikein mitään. Valehtelen itselleni ja muille, että kaikki on hyvin, vaikka eihän se niin ole. Viikkokortit täyttyvät kolmosista, nelosista ja vitosista (jonkin verran (3), paljon (4) ja erittäin paljon (5)), mutta toistaiseksi itsetuhoisuuden kohdalla lukee vielä "-numero-, ei", mikä tarkoittaa sitä, että itsetuhoisia ajatuksia on, mutta en ole mitään vielä(kään) tehnyt. En tajua, kuinka selviän päivistä ilman viiltelyä, hakkaamista ja/tai raapimista. Yleensä nukkuminen helpottaa hetkeksi oloa, mutta pidemmällä aikavälillä olo vain siirtyy eteenpäin sen kymmenen viiva kakstoista tuntia. Odotan vain kauhulla sitä päivää, kun ihan kaikki romahtaa päälle, nämä tunteet ja muu paska.
Oon alkanu ajattelemaan aina välillä, että joku demoni on ns. muuttanut (en keksi järkevämpää verbiä) mun kehooni; että joku paha on mun sisässäni. Se joku paha syöttää mun päähäni näitä ajatuksia, ei saa syödä lääkkeitä, ei ruokaa, koska ne on myrkytettyjä. Se joku paha haluaa mut kuolleena tai silputtuna. Tuntuu, että mua tarkkaillaan jatkuvasti, ne kirjaa ylös, mitä teen tässä ihmiskokeessa. Kuinka epäonnistun kaikessa, mitä teen. Tää kaikki tuntuu vaan näytellyltä esitykseltä, kaikki on ennalta määrättyä. Mikään ei oo sattumaa, "sattumatkin" on suunniteltua. Oon niin sekasin näitten harha-ajatusten ja konkreettisten näkö- ja kuuloharhojen kanssa. Musta nyt tuntuu oikeesti siltä, että mun pitäis tappaa itteni. Mä en näe muuta keinoa pois tästä esityksestä.
Mun on pakko hakee ehkä se viimenen pami, yrittää auttaisko se jotain. Epäilen. Mä vaan en kestä tätä oloo enää enempää.
Oon alkanu ajattelemaan aina välillä, että joku demoni on ns. muuttanut (en keksi järkevämpää verbiä) mun kehooni; että joku paha on mun sisässäni. Se joku paha syöttää mun päähäni näitä ajatuksia, ei saa syödä lääkkeitä, ei ruokaa, koska ne on myrkytettyjä. Se joku paha haluaa mut kuolleena tai silputtuna. Tuntuu, että mua tarkkaillaan jatkuvasti, ne kirjaa ylös, mitä teen tässä ihmiskokeessa. Kuinka epäonnistun kaikessa, mitä teen. Tää kaikki tuntuu vaan näytellyltä esitykseltä, kaikki on ennalta määrättyä. Mikään ei oo sattumaa, "sattumatkin" on suunniteltua. Oon niin sekasin näitten harha-ajatusten ja konkreettisten näkö- ja kuuloharhojen kanssa. Musta nyt tuntuu oikeesti siltä, että mun pitäis tappaa itteni. Mä en näe muuta keinoa pois tästä esityksestä.
Mun on pakko hakee ehkä se viimenen pami, yrittää auttaisko se jotain. Epäilen. Mä vaan en kestä tätä oloo enää enempää.
mikä sun tumblr on ku toi linkki sivupalkissa ei toimi
VastaaPoistaKorjasin linkin. :) Tosin se linkki ei vie tohon tumblriin, mistä otin tuon tekstinpätkän, koska pidän sen tumblrin omana henkilökohtaisena henkireikänä, mihin postaan omalla naamallani, ja pidän tätä blogia anonyyminä.
PoistaVoin linkata sen henkilökohtaisen tumblrin henkilöille, joista osaan sanoa, tuntevatko he minut irl vai ei (linkkaan sitten, kun saan varmistuksen, ettei kys. hlö. tunne mua irl). Eli jos haluat sen linkin, voit laittaa vaikka sähköpostis tähän, niin laitan sinne linkin ja poistan sen kommentin tietenkin täältä sitten. Sekava selitys, mutta toivottavasti ymmärsit(te).
:( älä luovuta! Et saa vielä luovuttaa! Voisitko mennä vaikka päivystykseen tai soittaa sun omalle hoitajalle, jos sun olo on noin paha? :( älä tee ittelles mitään! Koita jaksaa vielä <3!
VastaaPoistaH, AM ja M on nyt lomalla, niin en voi soittaa mihinkään... Toki voisin mennä päivystykseen, mutta tuntuu (taas), etten ole tarpeeksi sairas ja en halua osastolle takaisin + tuntuu turhalta, että kävisin päivystyksessä, kun mulla on kotonakin vielä muutama pami. Yritän olla tekemättä mitään pahoja ja kiitos taas ♥
Poista