Sinne meni puhtaana olleet viisi kuukautta, tänä iltana sorruin terään. En vain pystynyt olemaan ilman, äänet päässä voimistuivat ja voimistuivat. Ainakin ne on vielä hiljaa ja toivon, etteivät ne palaa enää tänä iltana ennen kuin nukahdan.
Toivon, ettei seuraavaa kertaa tule, mutta eipä sitä näin ennalta voi päättää.
Voi pieni :( koita kestää <3! Ja toivon myöskin ettei tulis toista kertaa :(
VastaaPoistaÄäh.. voi sinua pientä <3 älä moiti silti liikaa itseäs!
VastaaPoistaPahinta ehkä on just etten tunne minkäänlaista häpeää tmv.
Poistavoi muru ♥ koeta pärjätä, jooko?
VastaaPoistaYritän parhaani <3
VastaaPoista