Mulla on ollut paljon vaikeuksia aloittaa tää teksti... Joko ajatuksissa vain ei liiku mitään tai yksinkertaisesti en osaa kirjoittaa ajatuksiani alas. Mulla on nyt ollut tosi pitkään todella sekava olo, joko on parempi olo tai sitten huonompi. En taaskaan muista mainitsinko tästä, mutta se vaihtelee tosi paljon sen mukaan, paljonko kello on. Yleensä aamulla väsyttää tosi paljon, enkä meinaa saada kammettua itseäni ylös sängystä, ja masentaa; päivällä menee ihan ok, vaihtelee paljon sen mukaan, mitä teen ja oonko tekemättä mitään ja nukunko päiväunia jne. Illalla sitten vuorostaan masentaa ja ahdistaa eläminen ja tuntuu, ettei millään olisi mitään merkitystä tai väliä ja että voisin vain kuolla pois tai edes viillellä. Oon ollut nyt jonkun kuukauden viiltelemättä, mikä on taas hyvä suoritus imo.
Terapia alkoi viime viikolla ja mulla oli synttäritkin tasan viikko sitten. 18 vuotta täynnä, 16-vuotias minä ei ikinä olisi voinut uskoa tämänkin päivän tulevan. Sain paljon kivoja lahjoja (ei sillä, en ole kauhea materialisti) ja viime viikonloppuna oli kaverin (A:n) pitämät halloween-/synttärijuhlat, missä oli sitten juomista ja hyvää seuraa. Lauantai-iltaa myöten masennukseni tuntui vain juoma juomalta kasvavan, joten en sitten kitannut kauheasti alkoholia. Darranpoikanen kuitenkin iski sitten sunnuntaina ja päätä särki ja oksetti koko päivän, väsymyksestä puhumattakaan, koska olin saanut nukuttua huimat neljä tuntia yöllä. Terapiasta en kirjoita sen enempää, kuin että ensimmäinen kerta meni ihan hyvin ja tehtiin katsausta omaan lapsuuteeni, missä ei ole tapahtunut mitään ns. normaalista poikkeavaa.
En yksinkertaisesti kykene kirjoittamaan nyt lisää, koska päässä lyö ihan tyhjää, mutta minkäs mahtaa. Ensi kerralla tulee ehkä sitten vähän pidempi kirjoitus. Huomenna on viimeinen polikäynti Treen puolella, siitä saatan tulla kirjoittelemaan sitten huomenissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti