"Kipinä-ryhmä tarjoaa toiminnallista ohjausta ja mukavaa tekemistä päiviksi 17–25-vuotiaille nuorille. Tavoitteena on sytyttää "kipinä", joka käynnistää nuoren oman pohdinnan ja kehitysprosessin. Kipinä-ryhmän aikana nuori voi selkeyttää elämäntilannettaan sekä koulutus- ja työelämätoiveitaan ja tavoitteitaan."
Eli käytännössä kävisin 40 minuutin matkan päässä (eli lähtöni olisi 8.15) viiden tunnin ajan arkisin kesä- ja heinäkuun aikana toisella puolella kaupunkia kuuntelemassa esimerkkejä koulutus- ja työllistymisväylistä, erilaisilla retkillä, tekemässä ruokaa, liikkumassa ja toimimassa muutenkin ryhmässä. Toisaalta kiinnostaa, toisaalta ei. Ensinnäkin se on kesällä, ainut pidempi loma, toisena se on niiiin pitkän bussimatkan päässä tuntemattomalla alueella, hrrrr. Kolmanneksi uusia ihmisiä ja uusia kokemuksia, joita en koe ansaitsevani. Plussia olisi uudet kokemukset ja uudet ihmiset, ehkä saisin uusia kavereita jopa (hui!); ehkä oppisin jotain uutta, josta olisi hyötyä tulevaisuudessa opiskeluissa ja työasioissa ja eipä mulla muutakaan ole suunniteltuna kesäksi, eli olisi jotain tekemistä tylsiin päiviin.
Ylihuomenna on viimeinen koe ennen "loman" alkua, eikä mua pahemmin ahdista, ehkä vähän jännittää. Tämä ei kyllä johdu siitä, että osaisin jotain (ehei), vaan se kumpuaa jostain muualta. Ehkä siitä, että mulla on vähän parempi olla. Vaikka ne itsetuhoiset ajatukset koputteleekin vähän väliä. Mutta ei haittaa.
Mä tiedän nuoren naisen, joka sängyn pohjalla lenus kahta päivää vajaat kuusi kuukautta.
Tuijotteli seiniin ja kahlas netissä, vajos outoon uneen vaikka oli hereillä.
Psykoosista selvittyään käski itseään; Maailma on avoin, etkä tahdo hämärään.
Nyt peseydyt ja pukeudut ja kaupungille meet. Herkistynyt mieli huomas sävyt muuttuneet.
- Samuli Putro - Arkiseen Limboon -
( tää biisi kertoo musta oon ihan varma pelottavaa näin se vainoharhaisuus taas iskee )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti